English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Johdanto Tieto ruoan ja terveyden välisistä yhteyksistä lisääntyy jatkuvasti, ja tutkimus kertoo yhä suuremmalla tarkkuudella ravinnon ainesosien ja terveyden osatekijöiden välisistä suhteista. Lisääntyvä tieto ja uudet teknologiat ovat mahdollistaneet uudenlaisten, terveysvaikutteisiksi kutsuttujen elintarvikkeiden kehittämisen ja markkinoinnin. Käsite terveysvaikutteinen tai funktionaalinen elintarvike onkin vähitellen vakiinnuttanut paikkansa keskustelussa ruoasta ja terveydestä. Uusia eri tavoin terveysvaikutteisina markkinoituja elintarvikkeita tulee lisääntyvässä määrin kauppojen hyllyille ja kuluttajien ulottuville. Terveysvaikutteisen elintarvikkeen käsitettä ei kuitenkaan ole määritelty lainsäädännössä, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä käsitteen rajauksista (Verschuren 2002). Viime vuosina myös kuluttajatutkimusta terveysvaikutteisista elintarvikkeista on pidetty yhä tärkeämpänä. Kuluttajanäkemyksiä on tutkittu monenlaisin menetelmin ja lähestymistavoin. On tarkasteltu kuluttajien käsityksiä terveellisyyden tärkeydestä, terveysväitteiden ymmärtämistä ja niiden vaikutusta halukkuuteen käyttää terveysvaikutteisia tuotteita ja arvioitu esimerkiksi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden makua aistinvaraisin testein. Laadulliset tutkimukset (Niva & Jauho 1999; Niva ym. 2000) ovat myös viitanneet siihen, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hyväksyttävyydessä voidaan erotella erilaisia näkökulmia. Näiden tutkimusten mukaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytön lisäksi hyväksyttävyyteen liittyvät laajemmin terveysvaikutteisuuden kehityssuuntaan liittyvät kysymykset, kuten luottamus uusiin tuotteisiin ja niitä kehittäviin ja valvoviin tahoihin, lääkkeen ja ruoan välinen vastakkainasettelu sekä näkemykset uusien tuotteiden teknologisuudesta ja luonnollisuudesta. Siihen kytkeytyy myös yhteiskunnallinen keskustelu ruoantuotannon suunnista ja syömisen kulttuureista (ks. myös Mäkelä 2002). Tätä laajempaa näkökulmaa terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin olemme kutsuneet uusien tuotteiden kulttuuriseksi hyväksyttävyydeksi. Selvitimme yhtäältä terveysvaikutteisten tuotteiden käyttöä, toisaalta niiden kulttuurista hyväksyttävyyttä määrällisessä tutkimuksessa, joka toteutettiin Kuluttajatutkimuskeskuksessa vuosina 2001–2003 (ks. laajemmin Niva ym. 2003).

Funktionaalisten elintarvikkeiden hyväksyttävyys ja käyttö