English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Tiivistelmä Ilmastonmuutos tulee ratkaisevasti muuttamaan suomalaista kasvintuotantoa. Vaikka hillintätoimin onnistuttaisiinkin hidastamaan ilmaston lämpenemistä, emme välty ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Siksi sopeutuminen on ainoa mahdollinen tapa reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tilanteessa, jossa kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin hillintätoimet purevat. Suomi on maailman pohjoisin laajamittaisen ja monipuolisen kasvintuotannon maa. Koska erityisesti pohjoiset osat maapalloa lämpenevät muita nopeammin, vaaditaan Suomen kasvintuotannolta ripeää sopeutumista. Ilmaston lämpenemisen myötä nykyisiä päätuotantokasvejamme on mahdollista viljellä yhä pohjoisempana, ja niiden satopotentiaalit kasvavat merkittävästi. Lisäksi nykyään vähän viljeltyjen rapsin, herneen ja härkäpavun tuotanto voi muuttua Suomessa laajamittaiseksi. Lähivuosikymmenien aikana talvien leudontuessa nykyisin vähän viljellyistä tuotantokasveistamme syysvehnä ja ruisvehnä yleistyvät ensimmäisinä. Niiden kilpailuetu paranee merkittävästi johtuen hyvästä sadontuottokyvystä, mutta ne ovat haluttuja myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden takia. Kun talvet leudontuvat pysyvästi vuosisadan puolivälin jälkeen, syysrapsin, syysohran ja syyskauran viljely todennäköisesti yleistyy. Myös muiden nykyviljelyssämme alihyödynnettyjen lajien viljelyedellytykset paranevat. Uusista lajeista rehumaissinkin (mutta ei jyvämaissin) viljely onnistunee tulevaisuudessa, mutta vain EteläSuomessa ja vasta vuosisadan loppupuolella. Vaikka tulevaisuudessa peltoviljelykasviemme satopotentiaali kasvaa merkittävästi, peltokasvituotannon merkittävä parantuminen edellyttää ilmastonmuutoksen vahvistamien, tuotantoa rajoittavien haasteiden ratkaisemista sekä sopeutumisstrategioiden ennakoivaa suunnittelua ja toimeenpanoa. Spontaanisti sopeuduttaessa maataloustuotantomme ei tule hyötymään ilmastonmuutoksesta, vaan satotasojen voi ennakoida säilyvän korkeintaan nykyisellään, kun taas tietoisesti sopeutuen maataloutemme voi hyötyä merkittävästikin ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia ja niihin sopeutumista tutkittiin kattavasti MMM:n Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaan (ISTO) kuuluvassa ILMASOPUhankkeessa (Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maaja elintarviketaloudessa). Tästä hankkeesta ja muista ilmastonmuutokseen ja maatalouteen liittyvistä hankkeista saa lisätietoa MTT:n verkkosivuilta (www.mtt.fi – tutkimus – hankehaku – ILMASOPU sekä www.mtt.fi – Kestävä tuotanto – Muuttuva ilmasto ja maatalous).

Kasvukauden pitenemisen ja olosuhteiden muuttumisen vaikutukset alueellisiin viljelymahdollisuuksiin ja tuotantokykyyn Suomessa ilmaston lämmetessä