English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Tekninen kehitys, palkkatyövoiman ja urakoitsijoiden käyttö sekä maaseutuyritysten monimuotoisuus asettavat uusia vaatimuksia sekä työnohjaukselle että yhteistyötaidoille. Niinpä myös työn johtamista ja yrittäjätaitoja on kehitettävä työajan hallinnan rinnalla. Työnopastus on työnjohdon tehtävä, jolla pyritään varmistamaan työn tavoitteet, oikeat työmenetelmät, riittävät taidot ja työturvallisuus. Eläinten ja koneiden kanssa työskentely ovat vaarallisimpia maataloustöitä. Käytettäessä palkkatyövoimaa maatilalla erityisesti näissä maataloustöissä työntekijöiden opastukseen on kiinnitettävä huomiota. Työnopastuksen ohjeistamiseksi ja laatimiseksi maatalousyrittäjien itsensä tekemänä koottiin tietoja oikeaoppisista ja turvallisista työskentelytavoista useista tietolähteistä. Yksi keskeisistä lähteistä olivat tapaturmaraportit. Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat on tutkittu noin 30 vuoden ajan suomalaisen tapaturmatutkimusmallin mukaisesti. Niinpä tapaturmatutkimuksista laaditut raportit sisältävät yhdenmukaiset ja varsin yksityiskohtaiset tiedot onnettomuuksista ja niiden taustoista. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 26 kuolemaan johtanutta maataloustapaturmaa organisatoristen, teknisten ja erityisesti inhimillisten tapaturmatekijöiden kartoittamiseksi. Tunnistetut inhimilliset tapaturmatekijät luokiteltiin kolmeentoista inhimillisten virheiden luokkaan, jotka puolestaan voidaan ryhmitellä tieto-, sääntöja taitoperusteisiin tilanteisiin. Useimmissa tutkituista tapaturmista tapaturman syntymiseen vaikuttanut henkilö toimi tietopohjaisella tasolla eli tilanne oli hänelle uusi. Kuitenkin sen sijaan, että hän olisi tunnistanut toimintoanalyysin ja uuden toimintomallin tarpeellisuuden, hän oikaisi tuttuun mielleyhtymään. Muita tyypillisiä inhimillisiä virhetyyppejä olivat normaalista poikkeavan työnkulun huomaamatta jääminen sekä päätöksen tekeminen vajavaisen toimintoanalyysin perusteella poikkeavaksi tunnistetussa uudessa tilanteessa. Tapaturmatutkimusraportit tuovat esiin tapaturman syntymisen kannalta kriittisiä tekijöitä, jotka ovat estäneet normaalin työsuorituksen – tai jotka toisin toteutettuina tai organisoituina olisivat johtaneet normaaliin, turvalliseen työsuoritukseen. Niinpä raporteissa on arvokasta tietoa turvallisen työskentelyn edellytyksistä. Tätä tietoa on syytä hyödyntää työntekijöiden työnopastuksessa.

Tapaturmatutkimuksen hyödyntäminen työnopastuksessa