English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

4: R1 1.01, 0.85, 0.80 ja 0.75 g/MJ NE (nykyinen suositus), R2 1.01, 0.85, 0.70 ja 0.65g/MJ NE, R3 0.90, 0.75, 0.70 ja 0.60 g/MJ NE ja R4 0.90, 0.75, 0.60 ja 0.55 g/MJ NE. Sioilla oli yksilollinen ruokinta Spotmix -kuivaruokinta-automaateista. Siat ruokittiin rakeistetuilla taysrehuilla. Kokeessa oli kaksi perusseosta, joista koerehut sekoitettiin. Seos 1 koostui paaosin ohrasta, vehnasta ja soijarouheesta ja seos 2 ohrasta ja soijarouheesta. Rehuvaihe 1 (25 – 55 kg) kesti nelja viikkoa, rehuvaihe 2 (55 – 80 kg) kolme viikkoa, rehuvaihe 3 (80 – 100 kg) kaksi viikkoa ja rehuvaihe 4 teurastukseen saakka. Kokeessa mitattiin yksilokohtaisesti sikojen paivakasvu, rehunkulutus, rehuhyotysuhde ja ruhon lihaprosentti. Koeryhmille laadittiin katetuottolaskelmat, joiden perusteella vertailtiin eri ruokintakasittelyiden taloudellisuutta. Rehun sulavan lysiinin vahentaminen ei vaikuttanut sikojen paivakasvuun koko kokeen aikana (R1 ja R2 1119 g, R3 1100 g ja R4 1074 g paivassa). Aminohappojen maaran vahentaminen huononsi rehuhyotysuhdetta rehuvaiheissa 1 ja 2. Koko kokeen aikana pienimman aminohappotason (R4) sikojen rehuhyotysuhde (25.0 MJ NEk/kg) oli huonompi kuin kontrolliryhmassa (23.5 MJ NEk/kg). Leikkosiat pystyivat kompensoimaan suuremman syonnin kautta aminohappojen saantia rehujaksoilla 2 – 4 imisiin verrattuna. Pienimmalla lysiinin annostelulla (R4) ruhon lihaprosentti (60.0 %) oli pienempi kuin kontrolliryhmassa (61.5 %). Imisilla suurimman taloudellisen ylijaaman seka suurimman katetuoton A antoi kaikissa tapauksissa korkein aminohappotaso R1. Heikoin taloudellinen tulos puolestaan saavutettiin matalimmalla aminohappotasolla R4. Kahden keskimmaisen aminohappotason tuottojen jarjestys vaihteli. Myos leikoilla paras taloudellinen tulos saavutettiin suurimmalla aminohappolisaystasolla. Sen sijaan toiseksi paras taloudellinen tulos saavutettiin matalimmalla aminohappotasolla. Leikoilla aminohappotasojen R1 ja R4 valinen tuottoero oli vain noin euro lihasikapaikkaa ja vuotta kohti. Kokonaisuutena taloudellisesti paras vaihtoehto oli korkein aminohappotaso R1.

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla