English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Vuonna 1978 Etela-Suomeen hietamaalle perustetun kenttakokeen tarkoitus oli seurata erilaisten vuosittaisten fosforilannoituskasittelyjen vaikutusta maan fosforitilaan. Koekentalla kasvoi viljakasveja tai raiheinaa 18 vuoden ajan. Koejakson aikana yhta koejasenta ei lannoitettu lainkaan fosforilla ja muille koejasenille annettiin 35 kg ha -1 tai 70-79 kg ha -1 vuotuinen fosforilannoitus. Fosforilla lannoitetuissa koejasenissa jyvasato oli keskimaarin suurempi kuin ilman fosforilannoitusta viljellyssa koejasenessa. Alemmalla fosforilannoitustasolla ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseva. Ylemmalla tasolla yht'aikaa annettu kaliumlannoitus aiheutti sen, ettei tilastollisesti merkitsevaa eroa voitu kiistatta lukea fosforilannoituksen ansioksi. Ilman fosforia viljelty koejasen koyhtyi fosforin suhteen ja fosforilla lannoitettuihin koejaseniin kertyi fosforia.Maan epaorgaanisia fosforireserveja luokittelevan Changin ja Jacksonin fraktiointianalyysin perusteella maahan kertynyt fosfori naytti pidattyvan paaasiassa alumiinioksideihin ja vahaisemmassa maarin rautaoksideihin. Alumiinin sitoma fosfori osoittautui myos kasvien paaasialliseksi fosforilahteeksi ilman fosforilannoitusta viljellyssa koejasenessa. Lannoitus-kasittelyt eivat vaikuttaneet kalsiumin sitomaan fosforiin. Maan kyntokerroksen epaorgaanisissa ja orgaanisissa fosforivaroissa tapahtunut muutos ei taysin vastannut fosforitasetta, joka laskettiin maahan lisatyn fosforin ja kasvin fosforinoton erotuksena, vaikka maa-aineksen todennakoinen kulkeutuminen vierekkaisten koeruutujen valilla otettiin laskennallisesti huomioon. Kokeen aikana annetun lannoituksen vaikutusta fosforireservien kayttokelpoisuuteen arvioitiin vesiuuton ja Suomessa viljavuusanalyysissa kaytettavan happaman ammoniumasetaattiuuton avulla. Kummallakin menetelmalla mitattu kasveille kayttokelpoisen fosforin maara vaheni ilman fosforia viljellyssa koejasenessa asteittain kokeen edetessa ja kasvoi fosforilannoituksen saaneissa koejasenissa maahan kertyneen fosforin maaran lisaantyessa. Vesi uutti 30- 55 % happamaan ammoniumasetaattiin uuttuvan fosforin maarasta. Vesiuuttoinen fosfori kuvasi erilaisen lannoituksen aiheuttamaa muutosta maan fosforivaroissa vahan paremmin kuin happamaan ammoniumasetaattiin uuttuva fosfori.

Effect of fertilization on soil phosphorus in a long-term field experiment in southern Finland