English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Tools annual

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Global: Zendy Plus annual

Global: Zendy Free Plan

Kaksi uutta vadelmalajiketta Jenkka ja Jatsi on laskettu viljelyyn Maatalouden tutkimuskeskuksen marjakasvien jalostusohjelman tuloksena. Lajikkeet on valittu 1970- ja 1980-luvuilla Puutarhatuotannon tutkimuslaitoksella Piikkiossa tehdysta lahes 2000 siementaimen risteytysaineistosta. 'Jenkka' on peraisin v. 1973 tehdysta risteytyksesta ('Malling Promise' x Merva) x 'Ottawa' ja 'Jatsi' risteytyksesta 'Ottawa' x ('Malling Promise' x Merva). Lajikkeiden perimasta loytyy hiven mesimarjaa, silla Merva on vadelman ja mesimarjan valisen hybridin kolmannen polven vapaapolytysjalkelainen.Risteytysaineiston alkukarsinta tehtiin Piikkiossa. Kevaalla 1988 lupaavimmat jalosteet istutettiin kloonikokeisiin Piikkion lisaksi Hameen tutkimusasemalle Palkaneelle, Ekologisen tuotannon tutkimusasemalle Mikkelin maalaiskuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. Verrannelajikkeina olivat Muskoka, Heisa ja Ville seka vuodesta 1990 lahtien myos Ottava. Vuosina 1990-1992 tehtiin yksityiskohtaiset havainnot talvehtimisesta, kasvuominaisuuksista, satoisuudesta ja marjojen laadusta. Kasvukaudella 1994 tietoja taydennettiin UPOV-jarjeston (Union Internationale pour la Protection des Obtentions Vegetales) vaatimusten mukaisesti. Vadelmalajike Jenkka Jenkka valittiin lajikkeeksi ennen kaikkea talvenkestavyytensa ja viljelyvarmuutensa vuoksi. Se talvehti kaikilla koepaikoilla yhta hyvin tai paremmin kuin verrannelajikkeet. Pohjoisimmalla koepaikalla Ruukissa 'Jenkka' oli talvenkestavyydeltaan selvasti paras lajike, mutta myos se vioittui lievasti joka talvi v 1989-1992. Koejaksolle ei sattunut poikkeuksellisen ankaria talvia, silla alin Ruukissa mitattu lampotila oli - 29,3 °C. 'Jenkka' oli Piikkiossa ja Ruukissa satoisampi kuin 'Muskoka', sen sijaan Palkaneella ja Mikkelissa lajikkeiden sadot olivat yhta suuret. Marjat olivat kiiltavan punaiset, muodoltaan lahes pyoreat ja kooltaan samansuuruiset kuin 'Muskokan' marjat. 'Jenkan' marjakoko vaihteli eri vuosina eri koepaikoilla 1,50-2,53 g ja 'Muskokan' vastaavasti 1,12-2,57 g. Maku vaihteli, mutta useimmiten 'Jenkan' maku arvosteltiin lahes yhta hyvaksi kuin 'Muskokan' maku. Ville-lajikkeen marjat arvosteltiin aina naita maukkaammiksi. Jenkka-lajikkeen versot olivat ohuita ja rentoja kuten 'Muskokan' versot. 'Jenkan' versojen pituus vaihteli syksyisin 120 cm:sta 200 cm:iin ja 'Muskokan' 95 cm:sta 195 cm:iin. 'Jenkan' versoissa esiintyi lievasti harmaa vuosina 1990 ja 1991 'Muskokan' versoissa harmaa ei nakynyt. Jenkka-lajiketta suositellaan viljelyyn alueille, joilla on ongelmia nykyisten vadelmalajikkeiden talvenkestavyydessa. Paremman talvenkestavyytensa ansiosta 'Jenkka' on viljelyvarmempi ja keskimaarin satoisampi kuin 'Muskoka' ja 'Ottawa'. Marjat ovat kooltaan, maultaan ja kiinteydeltaan kuten 'Muskokan' marjat. Myos kasvutavaltaan lajike muistuttaa 'Muskokaa', silla ohuita ja rentoja versoja kehittyy runsaasti, joten leikkaus- ja tuentatyota on paljon. Vadelmalajike Jatsi Jatsi-lajikkeen talvenkestavyys oli Piikkiossa ja Mikkelissa heikompi kuin 'Muskokan', 'Heisan', 'Villen' ja 'Ottawan', mutta Palkaneella ja Ruukissa 'Jatsi' talvehti yhta hyvin kuin verrannelajikkeet. Sen sato oli 'Muskokan' satoa suurempi Mikkelia lukuun ottamatta kaikilla koepaikoilla. 'Jatsin' marjat olivat suuremmat kuin verrannelajikkeiden. Marjakoko oli eri kokeissa ja eri vuosina 2,00-3,41 g. Marjojen maku arvosteltiin yleensa paremmaksi kuin 'Muskokan', mutta maku ei yltanyt 'Villen' maun tasolle. 'Jatsin' marjat olivat muodoltaan pitkulaisia, variltaan himmean punaisia ja hieman vaaleampia kuin 'Muskokan' marjat. Kiinteys ja koossapysyminen arvioitiin paremmaksi kuin verrannelajikkeiden marjojen. 'Jatsin' marjat olivat tiukasti kiinni kukkapohjuksessa, mika saattaa vaikeuttaa poimintaa. Jatsi-lajikkeen versot olivat paksuhkot ja jaykat kuten 'Ottawan' versot. Versojen pituus vaihteli syksyisin 145 cm:sta 255 cm:iin. 'Jatsin' versoissa ei ollut pistavia piikkeja. Versoissa esiintyi harmaa kesalla 1991. Jatsi-lajiketta suositellaan viljelyyn marjojen hyvan maun ja suuren koon vuoksi. Talvenkestavyys ei ole parempi kuin nykyisten viljelylajikkeiden, mutta 'Jatsin' sato on hyva, jos pahoja talvivaurioita ei esiinny. 'Jatsi' muistuttaa kasvutavaltaan Ottawa-lajiketta, silla jaykkia ja pitkia versoja kehittyy vain kohtalaisesti, joten leikkaus ja tuenta on helpompaa kuin Muskoka-lajikkeen. Pitkien versojen vuoksi 'Jatsi' soveltuu hyvin V-tuentaan. Lajikkeet ovat puhdistettavina mahdollisista taudeista ja tuholaisista Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla. On mahdollista, etta lajikkeet saadaan tervetaimituottajille lisaykseen kevaalla 1997 ja istutettaviksi kaytannon viljelyksille syksylla 1997.

Jenkka and Jatsi, two new red raspberry cultivars