English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Suomen maapera sisaltaa melko runsaasti peruskalliostajauhautunutta fosforia. Peltojen luontaiset fosforivarat eivat kuitenkaan riita tehokkaaseen kasvintuotantoon, koska ne ovat vaikealiukoisia ja huonosti kasvien saatavilla. Fosforitila oli ennen yleisesti huono, mutta 1940-luvulla alkanut runsas fosforilannoitus on parantanut viljelymaiden fosforinluovutuskykya merkittavasti. Parannettujen peltojen fosforilannoituksen optimointia varten perustettiin vuosina 1977-1981 monivuotisia lannoituskokeita 24 koepaikalle maan eri puolille. Kohtalaisen happamista koepaikoista (pH w 4,6-6,6) kuusi oli eloperaisilla mailla (15-31 % org. C) ja kahdeksantoista kivennaismailla (1,6-9,8 % org. C ja 3-74 % savesta). Fosforin kokonaispitoisuus (21 maata) oli 0,66-1,87 g kg -1 , emasliukoinen fraktio (Al,Fe-P, 16 maata) 0,18- 0,57 g kg -1 ja oksalaattiuuttoisen alumiinin ja raudan fosforikyllastysindeksi 4,5-12,4 %. Asetaattimenetelmalla maaritetyn fosforiluvun keskiarvo oli jonkin verran suurempi kuin samanaikaisten viljavuustutkimusten eli 13,1 mg dm -3 (vaihtelu 3,7-60) ja vesiliukoisen fosforin (uuttosuhteella 1:60 v/v) 11,5 mg dm -3 (vaihtelu 1,6-42) jalkimmainen oli pienempi happamilla hiedoilla mutta suurempi erailla eloperaisilla mailla. Kvantitatiivisempi Olsenin menetelma tuotti suhteellisesti suurempia fosforipitoisuuksia (keskiarvo 61 mg dm -3 , vaihtelu 23-131) kuin muut kaksi menetelmaa, jotka happamilla mailla osoittavat paaasiassa fosforin intensiteettia. Koepaikkojen maaperasta tehdyt kemialliset analyysit osoittivat, etta viljelymaihin kertyneista huomattavista lannoitefosforimaarista huolimatta fosforitilan intensiteettitekija on pysynyt melko alhaisella tasolla suurella osalla Suomen pelloista.

Phosphorus status of diverse soils in Finland as influenced by long-term P fertilisation I.Native and previously applied P at 24 experimental sites