English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Suurten typpimaarien antaminen lannoituksessa yhdella kertaa on riskialtista. Runsas lannoitetyppi kasvukauden alussa voi viivastyttaa perunan kehitysta niin, etta kasvustot eivat ehdi tuleentua riittavasti ennen sadonkorjuuta. Osa kevaalla istutuksessa annetusta lannoitetypesta saattaa myos huuhtoutua pohjavesiin runsaan sateen tai sadetuksen seurauksena, silla perunaa viljellaan yleensa keveilla, helposti lapaisevilla maalajeilla. Keskieurooppalaisissa ja myos ruotsalaisissa tutkimuksissa suurten lannoitetyppimaarien jakamisesta useampaan lannoituskertaan on saatu hyvia tuloksia. Jaettua typpilannoitusta kaytetaankin jossain maarin kaytannon viljelyssa.Perunantutkimuslaitoksella tutkittiin vuosina 1993-1995 kenttakokeessa sadetukseen liitettyna perunan typpilannoitustarvetta ja suurimpien lannoitemaarien jakomahdollisuuksia suomalaisessa perunantuotannossa. Muuten viljelytekniikassa pyrittiin hyodyntamaan mahdollisimman hyvin kaikki perunan kasvua aikaistavat toimet. Tutkimus osoitti, etta kasvuoloissamme typpilannoituksen jakamisesta ei ole hyotya, kun pitaydytaan lannoitussuositusten mukaisissa typpimaarissa. Keskimaarin parhaat sadot saatiin, kun kaikki lannoitetyppi annettiin istutuksen yhteydessa. Tutkimus toi myos esille, etta peruna kayttaa tehokkaasti hyvakseen kasvukauden aikana maasta mobilisoituvan typen, jos vesitaloudesta pidetaan hyvaa huolta esimerkiksi sadetuksella. Tasta osoituksena olivat kuivan heinakuun 1994 noston jalkeen sadettamattomassa maassa olleet yli 100 kg/ha typpimaarat. Sadetetussa maassa ja kosteampana kesana 1995 maasta loytyi liukoista typpea noston jalkeen noin kolmannes niista maarista, mita kevaalla oli istutusvaiheessa. Parhaimmillaan typpilannoituksen naennainen hyvaksikaytto sadossa oli yli yhden osoittaen, etta lannoitetun perunakasvuston kyky ottaa kayttoonsa maan luontaisia typpivaroja oli itse asiassa parempi kuin ilman typpea viljellyn perunan. Ilman typpilannoitusta perunasadossa pellosta poistuvat typpimaarat olivat 46-62 kg N/ha, ja lannoitetussa perunassa keskimaarin 76-176 kg N/ha.

Efficiency of split nitrogen fertilization with adjusted irrigation on potato