English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

CERES wheat -kasvumallilla simuloitiin kohotettujen CO2:n (700 ppm, parts per million) ja lampotilan (+3 °C) vaikutuksia kevatvehnalajike Polkan (Triticum aestivum L., cv. Polkka) fenologiseen kehitykseen seka biomassa- ja sadontuottomahdollisuuksiin optimaalisissa kasvuoloissa (potentiaalinen kasvumalli). Toinen simulointi suoritettiin kasvukauden aikaisten stressitekijoiden (saa, kuivuus, sadanta ja typpilannoitus) vaikuttaessa fenologiseen kehitykseen ja sadontuottoon (non-potentiaalinen kasvumalli). Suomen ilmastonmuutos -tutkimusohjelman (SILMU 1992-1994) skenaarioiden mukaan Suomen kasvuolosuhteet tulevat muistuttamaan v. 2100 olosuhteita, jotka vallitsevat talla hetkella Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Talloin keskilampotila on kohonnut 3 °C ja ilmakehan CO2-taso kaksinkertaistunut nykyisesta 350:sta 700 ppm:aan.CERES wheat -kasvumallituksen tulokset indikoivat kaksinkertaisen CO2-tason kohottavan Polkka-lajikkeen satoa 142 % potentiaalisella mallilla (167 % non-potentiaalisella) laskettuna nykyisesta referenssitasosta (100 %, ambientti lampotila, CO2 350 ppm). Kohotettu lampotila (+3 °C) pienensi Polkan satoa 80,4 %:iin referenssitasosta (100 %, 6,16 t ha-1) potentiaalisella mallilla (76,8 % non-potentiaalisella mallilla referenssitasosta 4,49 t ha-1). Kohotettu lampotila lyhensi kasvin kasvuaikaa kiihdyttamalla kasvua vegetatiivisessa ja generatiivisessa vaiheessa. Kasvuajan lyhentyminen puolestaan alensi Polkka-vehnan satoa. Kun simuloitiin kohotettujen CO2-tason ja lampotilan yhteisvaikutusta Polkan satoon, kiihdytti kohotettu CO2-taso vegetatiivisessa vaiheessa biomassan muodostumista ja generatiivisessa vaiheessa sadonmuodostusta. Toisaalta kohotettu lampotila lyhensi kasvin generatiivista vaihetta ja kumosi CO2-tason kohottamisen vaikutuksen. Talloin kohotettu lampotila aiheutti tahkan taystuleentumisen aikaisemmin ja sato jai alhaisemmaksi (106 % potentiaalinen malli, 122 % non-potentiaalinen malli). Tulokset olivat samansuuntaiset Maatalouden tutkimuskeskuksessa v. 1992-1994 Polkka kevatvehnalla tehtyjen open top -kasvukammio kokeiden kanssa (Hakala 1998a). Simuloitaessa aikaisempaa kylvoaikaa (15 paivaa aiempi kylvo, referenssi 15.5.) sato kohosi potentiaalisella mallilla 178 %:iin referenssitasosta (100%) kohotetussa lampotilassa ja CO2-tasossa.

Simulation of spring wheat responses to elevated CO2 and temperature by using CERES-wheat crop model