English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Useimmilla pelloilla 1940-luvulla alkanut runsas fosforilannoituson parantanut Suomen viljelymaiden alun perin heikkoa kykya luovuttaa kasveille fosforia. Etela-Suomen ja lansirannikon savi- ja hiuemaat ovat kuitenkin osoittautuneet paremmiksi fosforin lahteiksi kuin sisamaan hiesuiset ja karkeat maat. Viiden vuosittain annetun fosforimaaran vaikutuksia viljojen ja muiden kasvien satoon tutkittiin 12-18-vuotisilla kenttakokeilla savi- ja hiuemailla. Tutkimukset osoittivat, etta Suomen savien ja hiukeiden fosforivarat riittavat useiksi vuosiksi suhteellisen hyvien satojen tuottamiseen. Suuret fosforilannoituksella saadut sadonlisaykset ovat todennakoisia vain pelloilla, joiden viljavuusanalyysin P-luku on huono, pH-luku liian alhainen tai pH on poikkeuksellisesti liian korkea. Myos maan huonosta rakenteesta ja kuivumisesta johtunut tehoton ravinteiden otto lisaa fosforilannoituksen tarvetta. Ilman fosforilannoitusta saatu sato (maan P-luku 15,5 mg/dm3) oli keskimaarin 94,6 % riittavalla fosforilla saadusta sadosta (4000 kg tai ry/ha) vaihdellen 87 %:sta maan P-luvulla 2,8 mg/dm3 100 %:iin P-luvulla 50 mg/dm3. Runsasmultainen, liejuinen hiue tuotti tayden sadon myos maan P-luvulla 8,5 mg/dm3. Riittavasti kalkituilla mailla saatiin ilman fosforilannoitusta 95 % runsaalla fosforilannoituksella saadusta sadossa, kun maan P-luku oli 5-7 mg/dm3. Korjatun sadon fosforisisaltoa (14 kg 4 viljatonnissa) ja uuttuvan fosforin keskimaaraista pidattymista (6 kg/ha) vastaavalla sijoituslannoituksella (20 kg/ha P) tallainen maan fosforitila riitti edullisina kasvukausina lahes tayteen satoon. Maan P-luku 5-7 mg/dm3 arvioitiin pitkalla tahtayksella optimaaliseksi. Liejusaville seka syva- ja runsasmultaisille aitosaville riitti vaihteluvalin alapaa, muille saville ja hiukeille tarvittiin alueen ylapaata vastaava P-tila.

Effects of repeated phosphorus fertilisation on field crops in Finland 1.Yield responses on clay and loam soils relation to soil test P values