English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Zendy Plus

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Zendy Tools

Zendy Open

Perunarutto on maailmanlaajuisesti yksi perunan tuhoisimmistataudeista. Sen aiheuttaja on munasieniin kuuluva Phytophthora infestans (Mont.) de Bary, jolla on kaksi pariutumistyyppia, sukupuolta, A1 ja A2. Esiintyessaan toistensa laheisyydessa eri pariutumistyypin ruttokannat pystyvat lisaantymaan suvullisesti ja muodostamaan munaitioita. A2-tyyppia esiintyi vain Meksikossa 1980-luvun alkuun asti. Molemmat pariutumistyypit omaava uusi ruttopopulaatio levisi Eurooppaan 1980-luvulla ja syrjaytti nopeasti vanhan populaation. Suomessa uuden ruttopopulaation edustajia havaittiin ensimmaisen kerran 1992. Koska tata vanhempia ruttokantoja ei ole Suomesta saatavilla, uuden populaation tarkkaa leviamisajankohtaa ei ole mahdollista selvittaa. Vanhan populaation edustajia ei kartoitusten aikana ole Suomesta havaittu. Uusi ruttopopulaatio tuottaa Euroopassa suvullisen lisaantymisen seurauksena munaitioita. Munaitiot ovat paksuseinaisia ja kestavia itioita, jotka sailyvat maassa jopa 4 vuotta infektiokykyisina. Viitteita munaitioiden aiheuttamista epidemioista on raportoitu Euroopassa Hollannista ja Ruotsista. Taman tutkimuksen tavoitteena oli selvittaa, esiintyyko Suomessa munaitioista alkunsa saaneita perunaruttoepidemioita. Kirjallisuuden perusteella munaitioista alkava ruttoepidemia maariteltiin seuraavasti: 1. Ruttopesakkeita ilmaantuu perunakasvustoon aikaisin kesalla lohkolla, jolla on yhtena neljasta viime vuodesta ollut ruttoinen perunakasvusto. 2. Ensioireet ilmaantuvat lahella maata oleviin tai sita koskettaviin lehtiin tai varsiin. 3. Ruttopesakkeessa esiintyy molempia pariutumistyyppeja edustavia kantoja ruttoepidemian alussa, koska jalkelaisilla on suunnilleen yhta suuri todennakoisyys peria A1- tai A2-pariutumistyyppi vanhemmiltaan. 4. Oletetuista maatartuntapesakkeista otettu multanayte tartuttaa perunan lehdet tarkoitukseen kehitetyssa pyydyskasvitestissa. Maalahtoisia ruttoepidemioita kartoitettiin 2000 2002 etsimalla aikaisin ilmaantuneita ruttopesakkeita tarkempia tutkimuksia varten. Ensisijaisesti toimittiin MTT:n koekentilla Jokioisissa, Perunantutkimuslaitoksella Lammilla seka noin 30 varhaisperunan- ja palstaviljelijan pelloilla, joilla otaksuttiin 1. ehdon toteutuvan. Yhteensa 20 epailtya maatartuntapesaketta tutkittiin 20002002. Naissa ensimmaiset rutto-oireet ilmaantuivat alalehtiin. Normaalista poiketen alalehdet olivat yleensa ruton kirjavoittamia lukuisien tartuntojen seurauksena, ja ne tuhoutuivat muutamassa paivassa. Lahes kaikissa monilaikkuisissa lehdykoissa syntyi inkuboinnin jalkeen runsaasti munaitioita, mika osoitti molempien pariutumistyyppien lasnaolon pesakkeessa. Suoraan pelloilta keratyista varsista loytyi myos munaitioita Jokioisilta ja Nummi-Pusulasta. Koska Jokioisilta kevaalla keratyt multanaytteet tartuttivat perunanlehtia kasvihuoneessa tehdyssa pyydyskasvitestissa, pystyvat munaitiot sailymaan Suomessa talven yli maassa. Munaitioiden muodostuminen ja sailyminen maassa talven yli osoittaa, etta Suomessa on edellytykset maatartunnalle. Ensimmaisten ruttolaikkujen ilmaantuminen lehdykan maata koskettavaan reunaan tai lukuisien pienten laikkujen ilmaantuminen alalehteen on myos helpointa selittaa maatartunnalla. Viela ei kuitenkaan tiedeta, miten yleisia maalahtoiset epidemiat ovat. Maatartunnan hallitsemiseksi pitaisi edelleen selvittaa, minkalaiset kosteus- ja lampoolot ovat kriittisia tekijoita infektion etenemiselle, ja miten maatartunnan riskia voitaisiin nykyista paremmin ennakoida.

Oospores of Phytphthora infestans in soil provide an important new source of primary inoculum in Finland