English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Paljasjyvaista kauraa viljeltiin Suomessa vain 285hehtaarilla vuonna 2002, mika on alle promille kauran viljelyalasta. Pieni viljelyala on seurausta useista epavarmuustekijoista. Paljasjyvaisyyteen kytkeytyy vahvuuksia ja heikkouksia. Tassa kirjallisuuskatsauksessa analysoimme paljasjyvaisen kauran tuotannon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia nelikenttaanalyysin avulla (SWOT-analyysi). Vahvuuksina esille nousevat pitka kauran viljelykokemus, kauran ja paljasjyvaisen kauran sopeutuminen Suomen kasvuoloihin, viljelymenetelmien samankaltaisuus tai niissa tehtavien muutosten toteutettavuus, hyva sato, erinomainen laatu ja hyva sailyvyys. Heikkouksiksi luokiteltiin tavanomaista kauraa suurempi kylvosiementarve (10 %), jyvan vaurioitumisherkkyys ja jyvien epataydellinen kuoriutuminen. Mahdollisuuksina pidettiin paljasjyvaisen kauran arvoa tuontienergian osittaisena korvaajana, soveltuvuutta erityiskayttokohteisiin, kasvinjalostuksen mahdollisuuksia tuottaa Suomen kasvuoloihin sopeutuneita, nykyista satoisampia lajikkeita ja alhaisempia tuotantokustannuksia (kuivaus, varastointi ja kuljetus). Uhkiksi koettiin epavarmuus saatavuudessa, alhainen tuotantointensiteetti ja siementuotannon epavarmuus. Johtopaatokset arvotettiin kirjallisuuden perusteella, ja analysoitiin analyyttisen hierarkiaprosessin ja SWOT-analyysin yhdistelmalla. Koska vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien painoarvot vaihtelevat kayttotarkoituksen mukaan, tehtiin analyysi erikseen kayttokohteen mukaan (kotoinen energiarehukaytto, rehuteollisuus tai elintarviketeollisuus). Analyysin perusteella kotoinen rehukaytto osoittautui varteenotettavimmaksi ensivaiheen kayttokohteeksi, kun paljasjyvaisen kauran viljelya laajennetaan. Sadon hyva laatu korvasi jyvan vaurioitumisen ja heikon itavyyden aiheuttamat menetykset. Paljasjyvaisen kauransiemenen lisaantynyt kysynta myos rohkaissee kasvinjalostajia kehittamaan ja laskemaan markkinoille uuden sukupolven lajikkeita, joilla korvataan nykyisin ainoana lajikeluettelossa oleva heikkosatoinen ja pienijyvainen lajike. Vahvin rehuteollisuuden nakokulmasta esille noussut tekija oli rajallinen saatavuus ja pienet tuotantoerat seka elintarviketeollisuuden osalta jyvien epataydellinen kuoriutuminen ja taman johdosta rajalliseksi jaava hyoty. Nama tekijat ylittivat painoarvoltaan vahvuuksina esille nousseet erinomaisen laadun ja hyvan sailyvyyden seka mahdollisuuksista erityiskayttokohteet.

Characterising strengths, weaknesses, opportunities and threats in producing naked oat as a novel crop for northern growing conditions