English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Veden kierron osatekijöitä ovat sadanta, haihdunta, veden varastoituminen ja valunta. Veden kierto ja sen osatekijät muuttuvat, kun puusto poistetaan päätehakkuun yhteydessä. Päätehakkuun vaikutusta veden kiertoon voidaan tarkastella joko hakkuualueen tai sitä ympäröivän valuma-alueen näkökulmasta. Ravinteet ja kiintoainepartikkelit kulkeutuvat vesistöihin veden mukana ja siitä syystä muutokset veden kierrossa vaikuttavat merkittävästi vesistöjen ravinneja kiintoainekuormitukseen. Päätehakkuun ja sitä seuraavan maanmuokkauksen aiheuttaman kuormituksen lisäykseen vaikuttavat muutokset sekä valunnan määrässä, että valumaveden kiintoaineja ravinnepitoisuuksissa. Valunnan mukana vesistöihin kulkeutuva kiintoaine ja ravinteet voivat johtaa vesistöjen rehevöitymiseen, samentumiseen, liettymiseen tai mataloitumiseen. Lumen sulannan aiheuttamilla kevättulvilla on tärkeä merkitys vuotuisen valunnan ja siten mahdollisen kuormituksen syntymiselle. Suomessa lumien sulamisvesistä aiheutuvat kevättulvat muodostavat tavallisesti 40–50 % vuotuisesta valunnasta ja kevätajan kuormitus on vastaavasti 60–80 % vuotuisesta ravinteiden huuhtoutumisesta (Hyvärinen ja Puupponen 1986, Saukkonen ja Kortelainen 1995). Toinen huippu valunnassa ja kuormituksessa ajoittuu syksyyn. Talvija kesäaikana valunta ja ravinteiden kuormitus ovat yleensä kevättä ja syksyä pienemmät. Kuvassa 1 on esimerkki lumen kertymisestä ja valunnan määrästä Itä-Suomessa sijaitsevalla Kangasvaaran tutkimusalueella kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 1995 vuosisadanta oli 628 mm, vuosivalunta 317 mm, lumen sulamisen aikainen valunta 151 mm ja kevään maksimivesiarvo metsässä noin 300 mm.

Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus veden kiertoon ja ravinnekuormitukseen