English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Risto Ojansuu kiinnittaa edellisessa kirjoituksessa huomiota tarkeaan asiaan. Analyyttisissa laskelmissa tehdaan aina joukko oletuksia, jolloin analyysin tuloksetkin ovat oikein vain jos oletukset pitavat paikkansa. Artikkelissani taloudellisesti optimaalisesta hakkuun ajankohdasta oletettiin, etta mallit, joilla metsikon kehitysta simuloitiin, ovat ”oikein”. Analyyttisella menetelmalla olen tarkoittanut sita, etta kasittelyohjeet on johdettu numeerisesti tavoitteista, taloudellisista parametreista ja tutkimustiedosta (malleista), ja objektiivisella sita, etta kuka hyvansa voi periaatteessa toistaa laskelmat ja saada samanlaisia tuloksia. Olen kylla huomannut, etta kayttamani malliperhe antaa kuusikolle eparealistisen suurelta tuntuvia maksimipohjapintaaloja, ja myos kertonut havainnoistani Jari Hynysen johtamalle tutkijaryhmalle. Optimointilaskelmissa mallien puutteet saattavat korostua ja johtaa ns. optimointiharhaan, mika tarkoittaa, etta optimoinnilla on taipumus loytaa metsikolle nimenomaan sellainen kasittelyohjelma, jossa mallit yliarvioivat kasvua. Artikkelini tarkoitus on muistuttaa ja levittaa tietoa siita, kuinka metsikon optimaalinen kasittely riippuu taloudellisista parametreista. Olen tehnyt vastaavia laskelmia muillakin malleilla Suomessa ja muissa maissa, ja tulokset ovat esim. puun hinnan ja korkokannan vaikutuksen suhteen paapiirteiltaan samanlaisia kuin artikkelissani esitetyt. Artikkelini sanoma on, etta metsikon optimaalinen kasittely riippuu puun hinnasta ja korkokannasta, ts. korkoa ja puun hintaa ei voi jattaa huomiotta metsankasittelyohjeita laadittaessa. Optimointi on lahjomaton mallien puutteiden paljastaja ja toisaalta sokea mallien mahdollisille epaloogisuuksille. Jos optimoinnin kaytto yleistyy – kuten nayttaa – Suomen parhaatkin kasvumallit on pantava viela ainakin kerran tarkkaan syyniin.

Ovatko analyyttiset ja objektiiviset metsikön käsittelyohjeet myös oikeat?