English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Pikkupiirteiseen ohjeistukseen ja ohjeiden noudattamisen tiukkaan valvontaan perustuva metsanhoidon johtamiskulttuuri oli metsateollisuuden organisaatiossa tullut tiensa paahan. Henkilokunnan aloitekyky oli hiipunut. Kehittaminen ja osaamisen kartuttaminen olivat pysahtyneet. Tukeuduttiin rutiininomaisesti jo usein vanhentuneisiin toimintaohjeisiin. Tassa tilanteessa kehitettiin metsateollisuuden omia metsia varten 1990-luvun alun hengen mukaisesti tulosjohtamiseen perustuva metsanuudistamisen laadunhallintajarjestelma. Se maaritteli laatutavoitteet ja taimikoiden laatua seurattiin tarkoitukseen kehitetylla inventointimenetelmalla. Metsanhoitoohjeet muuttuivat opaskirjaksi. Palautetilaisuuksissa hankinta-alueet saivat itse esitella saavuttamiaan tuloksia, joita yhteisesti analysoitiin. Korostettiin paikallisen toimijan vapautta kayttaa osaamistaan mutta myos hanen vastuutaan lopputuloksen laadusta. Nyt noin vuosikymmen myohemmin ja noin 40 000 ha:n uudistusalan antaman kokemuksen pohjalta on mahdollista todeta, etta jarjestelma on osoittautunut kustannustehokkaaksi vaikuttamisen tyokaluksi. Organisaatiossa on saavutettu metsanuudistamisen hyva hallinta. Tama rohkaisi yrittamaan menetelman levittamista yksityismetsiinkin. Monella alalla Suomessa laadunohjaus on ollut kaytossa jo pitkaan. Myoskin metsataloudessa runsaat 10 vuotta. Yksityismetsien uudistamisessa sen soveltaminen on rajoittunut taimituotantoon. Tiedetaan, etta jos laatukriteereja ei ole riittavalla tarkkuudella maaritetty, vallitsee laadun suhteen sekamelska. Se lienee varsin laajalle levinnyt tilanne yksityismetsissa tana paivana, missa taso on silminnahden kirjava seka tiedon etta kaytannon toteutuksen suhteen. Siihen vaikuttavat viranomaisten asettamat normit, jotka ovat luoneet laadullisen minimitason muiden selkeiden laatunormien puuttuessa. Epamaaraiseen tilanteeseen vaikuttaa myos monimuotoisuuden korostaminen, joka viime vuosikymmenella hamarsi hyvan metsanhoidon kasitetta. Erikoisesti luontaisen koivun – usein hieskoivun – suosiminen taydennykseksi nuorissa havupuutaimikoissa on heikentanyt taimikoiden laatua. Tehokkaan puuntuotannon vanhat tutkimuksin vahvistetut reunaehdot, jotka eivat millaan tavalla heikenna metsikon luontoarvoa, ovat unohtuneet ja jaaneet uusien ymparistoarvojen jalkoihin. Kun tuottavan taimikon laatukriteerien maarittaminen ja laatuseurannan kehittaminen on laiminlyoty, ei ole pystytty estamaan taimikoiden laadun heikkenemista, minka esimerkiksi VMI9 Kainuussa selvasti osoittaa. Ilman naita apuvalineita ja laatuun tahtaavaa ilmapiiria ei laatutaso todennakoisesti merkittavasti nousekaan. Syy laiminlyomiseen johtuu mahdollisesti siita, etta uudistaminen ei vaikuta metsatalouden kannattavuuteen lyhyella aikavalilla Fred Kalland

Metsänuudistamisen laadunohjaus – niuhotusta vai tie laatuun ja kustannustehokkuuteen