English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Kun lypsykarjatilan lehmaluku kasvaa ja pellot ovat paaasiassa nurmiviljelyssa, naudan lietelantaa joudutaan yha useammin levittamaan nurmelle. Yleisin levitysmenetelma on lietelannan pintalevitys nurmen sankeen ensimmaisen niiton jalkeen. Lietelannan sijoitus maahan muutaman senttimetrien syvyyteen ei ole yhta suosittua kuin pintalevitys levitysongelmien ja suurempien levityskustannusten takia. Maahan sijoitetusta lietelannasta saattaisi kuitenkin olla vahemman haittaa ymparistolle kuin nurmen pintaan levitetysta.Savimaalla tehdyssa kokeessa tutkittiin naudan lietelannan pintalevityksesta ja sijoittamisesta aiheutuvaa typpikuormaa veteen seka ammoniakin haihtumisesta ilmaan. Lietelanta levitettiin sailorehunurmelle ensimmaisen niiton jalkeen kesalla 1996-1997 (koe I) ja ensimmaisen seka toisen niiton jalkeen kesalla ja syksylla 1998-2000 (koe II). Pellolle levitettiin lannoitteen ja lietelannan mukana liukoista typpea keskimaarin 160 kg ha-1 kokeessa I ja 220 kg ha-1 kokeessa II. Pellon typpitaseet laskettiin vahentamalla nurmelle annetun NPK-lannoitteen ja lietelannan kokonaistyppimaarista korjatun nurmisadon typpi, ilmaan haihtunut typpi seka pintavalunnan mukana huuhtoutunut typpi. Typen huuhtoutumisriskia arvioitiin maarittamalla mineraalitypen maara 60 cm:n syvyisesta maakerroksesta. Pintalevityksessa ammoniumtypesta haihtui syksylla jopa kolmasosa. Lietelannan sijoittaminen maahan esti ammoniakin haihtumisen lahes kokonaan. Pintavalunnan mukana kulkeutuneet typpimaarat (0.3-4.6 kg ha-1 v-1) olivat pienia. Poikkeuksena oli syksylla 1998 marissa olosuhteissa nurmen pintaan tehty lietelannan levitys, jonka jalkeen pintavalunnan kokonaistyppikuorma oli 13 kg ha-1 v-1. Kevaalla ja syksylla ennen lietelannan levitysta mitatut ammoniumtypen (7-44 kg ha-1) ja nitraattitypen (1-9 kg ha-1) maarat maassa olivat yleensa kohtuullisia eivatka siten ennakoineet erityisen suuria typpihuuhtoumia. Typpitaseet kasvoivat suuriksi, kun lietelantaa levitettiin seka kesalla etta syksylla. Vuosittain levitetysta liukoisen typen maarasta kaikkiaan 50-140 kg ha-1 ei havaittu korjatuissa kasvisadoissa, ammoniakkihavikkeina ja typen pintavalumassa. Oletettavasti osa annetusta typesta oli denitrifioitunut ja haihtunut ilmaan, huuhtoutunut, sitoutunut kasvin juuriin tai varastoitunut orgaanisessa muodossa maahan. Vaikka typen kulkeutuminen veteen olikin kohtuullista tassa savimaalla tehdyssa kokeessa, niin karkeammilla mailla vesistokuormitus voi olla suurempi. Lietelannan sijoittaminen pienensi merkittavasti ammoniakin haihtumista ja jonkin verran typen kulkeutumista pintavalunnan mukana. Sen sijaan typen huuhtoutuminen syvemmalle maahan saattoi olla hieman suurempaa, kun lietelanta sijoitettiin maahan. Parhaiten typen paastoja ilmaan ja veteen heinamaalta voitiin vahentaa levittamalla kohtuullisia lietelantamaaria ensimmaisen niiton jalkeen ja sijoittamalla lietelanta pintalevityksen sijaan.

Nitrogen losses from grass ley after slurry application surface broadcasting vs. injection