English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen toteutuksen ja vastaajatietoja. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat. Kysely käsitteli vanhempien työtä, työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuutta, noin viisivuotiaan lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä, terveyttä ja kehitystä sekä koronapandemiaa. Kyselyssä tiedusteltiin näihin liittyviä asioita kolmelta eri ajankohdalta: vastaushetkellä eli vuoden 2020 marras–joulukuussa tai vuoden 2021 tammikuussa, kevään 2020 koronapoikkeusaikana eli huhtikuussa 2020 ja koronapoikkeusaikaa edeltäneenä aikana tammikuussa 2020. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely oli suunnattu 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmille eri puolilla Suomea. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin yhteensä 8836 vanhemmalle, joilla oli yhteensä 5648 lasta. Kyselyyn vastasi 1850 vanhempaa 1603 lapselta (vanhempikohtainen vastausosuus 20,9 %; lapsikohtainen vastausosuus 28,4 %). Vastaajista enemmistö oli naisia, keskimäärin 38-vuotiaita, Suomessa syntyneitä ja korkeasti koulutettuja. Tyypillinen vastaaja asui puolison sekä useampien yhteisten lasten kanssa. Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko Manner-Suomen alueelle siten, että eniten vastaajia asui Uudellamaalla, toiseksi eniten Varsinais-Suomessa ja kolmanneksi eniten Lapin maakunnassa. Lähes kaikki vastaajat asuivat kuitenkin kaupunkimaisissa kunnissa. Alle prosentilla vastaajista tai heidän perheenjäsenistään oli todettu vuoden 2020 aikana koronavirustartunta. Tutkimuksen kohteena olevien lasten ikä vaihteli viidestä vuodesta ja yhdestä kuukaudesta kuuteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen. Keskimäärin he olivat iältään viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Tyttöjä ja poikia oli lähes yhtä monta. Enemmistö lapsista asui yhdessä kahden vanhempansa kanssa. Enemmistö vastanneista vanhemmista työskenteli kokopäiväisesti. Lähes kahdella viidestä pääasiallinen toiminta oli muuttunut vuoden 2020 aikana, mutta muutoksen kokeneista vanhemmista vain kolmanneksella muutos oli johtunut koronapandemiasta. Huhtikuussa erityisesti lastaan kotona hoitavien sekä lomautettujen osuudet olivat suurempia verrattuna tammikuuhun ja loppuvuoden vastaushetkeen. Kokopäiväisen työskentelyn osuus sen sijaan oli pienempi huhtikuussa kuin tammikuussa. Vastanneet vanhemmat olivat tyypillisesti vakituisessa työsuhteessa ja tekivät säännöllistä päivätyötä. Joka kymmenellä työtehtävät olivat muuttuneet koronapandemian seurauksena. Vanhemmista viidennes kertoi perheen tulojen laskeneen jonkin verran tai huomattavasti koronapandemian seurauksena.

Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat